PROGRAM NOTE

”Tiedätkö, mikä on huilu?” Tämän itsestään selvältä tuntuvan kysymyksen sain kerran vastattavakseni Klaus Huberin mestarikurssilla, kun esittelin ideoitani uuteen, tuolloin vielä säveltämättömään huilukappaleeseen. Instrumentti on tunnettava, ja tuo tilanne opiskeluajoilta palasi mieleeni aloittaessani kitaristi Jyrki Myllärisen tilaaman sooloteoksen säveltämisen kesäkuussa 1998. Lainakitaralla, vailla mainittavaa kitaransoittotaitoa kokeilin ja harjoittelin: kävin läpi joukon klassisia ja uudempia kitarakappaleita, mutta ennen kaikkea etsin ja tunnustelin kitaran äänimaailmaa, voidakseni sävellykselläni vastata kysymykseen: mikä on kitara?

Teoksen ensimmäisen versio, työnimeltään ”Jyrkin soolo”, valmistui noin kuukaudessa, ja perusteellisten Jyrki Myllärisen kanssa vietettyjen nuotti–nuotilta –istuntojen jälkeen viimeistelin teoksen kesän lopulla.

Ensimmäinen idea uudesta sävellyksestä oli mielikuva tiheän ja kiinteän keskuksen ympärillä avaruuden aineettomuudessa kiertävästä liikkeestä. Teoksen aloittaa tiheäsointinen teema: keskus, outo planeetta. Siihen palataan myöhemmin kolmesti, ikäänkuin eri kulmista, eri valaistuksissa, eri etäisyyksiltä tarkasteltuna. Teemaesiintymien väliin jäävät, hauraammin ja avarammin soivat taitteet ovat kaarroksia ja hyppyjä eri suuntiin; ja viimeisen teemaesiintymän, fortissimoversion, jälkeen seuraa epilogi kohti hiljaisuutta, kauas.